Testaus – mitä se oikein on

Aina välillä kannattaa uhrata ajattelua perusasioille: mitä testaus oikein on, sekä miksi ja miten sitä kannattaa tehdä. Ensimmäisessä ohjelmistojen testausta käsittelevässä kirjassa (Glenford J. Myers: The Art of Software Testing 1979) on hyvä määrittely, joka pitää edelleen paikkaansa: “Software testing is a technical task, but it also involves some important considerations of economics and human psychology.”

Totuushan on, että testaus on jo vuosikymmeniä muodostanut ison osan ohjelmistojen kehityksen kustannuksista. Olisihan se halvempaa puuhaa, jos vain etukäteen tietäsi, missä ne viat oikein ovat. Eri testausvaiheita, -tekniikoita ja -työkaluja tarvitaan siksi, että niiden avulla testataan eri tavoilla, jonka seurauksena löydetään erilaisia vikoja.

Testauksen kattavuudella on alkujaan tarkoitettu sitä, kuinka hyvin testit ovat käyneet läpi koodia. Nykyään kattavuudella on monta eri ulottuvuutta mm. vaatimukset, käyttötapaukset, tarinat, rajapinnat, komponentit, pilvikonfiguraatio, päätelaiteet, selaimet jne.

Vikojen syntymisen estäminen on aina kannattavampaa puuhaa, kuin niiden löytäminen testauksen avulla. Vanhoina aikoina käytettiin apuna dokumenttien katselmointeja, mutta nykyisin luotetaan tiimityöhön, koska kaiken dokumentointiin menisi liikaa aikaa.

Sillä, millä kehitysmallilla ohjelmistoja tehdään, ei ole suoraa vaikutusta sen laatuun. Ihmiset ovat suurin tekijä myös ohjelmistojen laadulliseen onnistumiseen. Kreikkalaisen filosofin Aristoteleen toteamus ”Quality is not an act, it is a habit” toimikoon ohjenuorana meille kaikille.

Hyvää työpäivän jatkoa!